top of page
Search
  • Writer's pictureAntti Haataja

Poliisi tarvitsee paremmat valmiudet eläintehtävien suorittamiseen



Huhtikuussa 2023 Kuhmon Vuosangassa Kellojärven itäpäässä tapettiin metsäpeura. Peura liikkui poikkeavalla tavalla, sillä hänen oikea etujalkansa oli vääntynyt luonnottomaan asentoon ja askeltaminen oli erilaista.


Motokuski ilmoitti tien läheisyydessä olevasta peurasta poliisille ja etäyhteyden päästä poliisi päättii peuran tappamisesta poliisilain 2 luvun 16 §:n perusteella eläinsuojelullisin perustein ja, koska peura poliisin tulkinnan mukaan vaaransi liikennettä.


Kuhmon Riistanhoitoyhdistys hoiti SRVA-tehtävän ja metsäpeura numero 89:n elämä päättyi.


Peura 89 poikkeava liikkuminen kiinnitti Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden huomion jo syksyllä 2022 Kellojärvellä. Minä seurasin häntä helmikuussa 2023 Ristijärven Laahtasella, jolloin peura oli hyvässä kunnossa suuren peuratokan mukana. Peuran jalka oli oudossa asennossa, mutta päättelimme, että jalka on mahdollisesti trauman seurauksena luutunut vika-asentoon ja peura voi hyvin: hän oli kulkenut yli 30 km linnuntietä alueiden välillä ja selvinnyt koko talven hyvässä kunnossa.


Kuvasin peuran 89 jo vuotta aikaisemmin keväällä 2022 identtisesti samassa paikassa Laahtasen jäällä. Muistiinpanoissani luki: ”Keltainen 89 oikea 26.3.2022 - oikea polvi turvonnut, varaa, vamma”. Periaatteessa minulla olisi ollut lainmukainen velvollisuus ilmoittaa peurasta ja joku olisi tullut ampumaan eläimen. Näin Suomessa toimitaan. Ajattelin kuitenkin, että tämä kuuluu asiaan – on kuulunut miljoonia vuosia – eikä peura ole kuollut ennen kuin on kuollut.


Ja niin arviolta 15-vuotias peura 89 siis selvisi hyväkuntoisena koko vuodenkierron vammansa kanssa kulkien satoja kilometrejä mutkalla olevan jalkansa kanssa. Eikä pelkästään selvinnyt, vaan loisti, sillä, kun hänet tapettiin, hän kätki vielä yhden salaisuuden: hän kantoi vasaa.


Poliisi tai Kuhmon riistanhoitoyhdistys eivät siten tienneet, että peura 89 ei ollut loukkaantunut ja avuton tavalla, jolla olisi vaaraksi liikenteelle tai poliisilain 2 luvun 16 §:n perusteella peuran elämän salliminen olisi ollut vastoin eläinsuojelullisia perusteita.


He olettivat niin.

Tieto olisi ollut saatavilla Luonnonvarakeskuksen metsäpeuratutkijoilta.



Metsäpeuran #89 vaellusreitti talvella 2022–2023 Kellojärven syyskerääntymisalueelta talvehtimisalueelle Ristijärvelle ja kuolema Kellojärven itäpäässä huhtikuussa 2023.

Tapahtuneessa on sama kaiku kuin Tampereella tammikuussa 2023 tapetun metsäpeuran tapauksessa: myöskään tuolloin poliisi ei ollut ennen tappamispäätöstä yhteydessä metsäpeuratutkijoihin, vaikka myös tällä metsäpeuralla oli korvassa merkki ja lisäksi pieni GPS-lähetin toisessa. Tampereen metsäpeura oli merkitty MetsäpeuraLIFE-ohjelmaa varten, jossa metsäpeuroja siirtoistutettiin Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistoihin 50 km Tampereelta pohjoiseen. Peura oli lähtenyt seikkailemaan ja päätyi jäätynyttä Näsijärveä Tampereella samalla tavalla kuin metsäpeura talvella 2022 seikkaili Helsinkiin saakka, otettiin kiinni ja palautettiin lopulta Lauhanvuoren kansallispuistoon. Samalla tavalla kuin metsäpeura 89 aina vaelsi Kainuun jäätyneitä järviä kesä- ja talvialueidensa välillä.


Tampereella tappamisen suoritti poliisi. Poliisin tiedotteen mukaan laji tunnistettiin vasta tappamisen jälkeen, mutta voi perustellusti kysyä, eivätkö merkatut korvat soittaneet kelloja.


Poliisin toimintaa voi molemmissa tapauksissa kuvailla huolimattomaksi. Kuhmon tapauksessa on yleisesti tiedettyä, että Kainuun metsäpeuroja seurataan tutkimusta varten. Tappaminen tapahtui alueella, joka on tunnettu metsäpeurojen vaellusreitti siihen aikaan vuodesta, jolloin metsäpeurat tunnetusti vaeltavat kyseisellä alueella. Peuralaumojen jälkiä oli tuolloinkin juuri tämän paikan lähistöllä. Molemmissa tapauksissa metsäpeurat oli merkattu tunnistettavasti, jolloin oli selvää, että heistä oli saatavilla tietoa.


Myös SRVA-tehtävän suorittanut Kuhmon riistanhoitoyhdistys ansaitsee kritiikkinsä. Peuran 89 korvamerkki näkyi varmasti ampujalle ja, jos ei näkynyt, on syytä tarkastella metsästysturvallisuutta. Koska Kuhmon riistanhoitoyhdistys viivytteli yhteydenottoa tutkijoihin, tutkijoilta jäi myös selvittämättä, mitä peura 89 jalalle oli tapahtunut.


Metsäpeura numero 89 kaltaiset vanhat vaatimet ovat peurojen arvokkaimpia yksilöitä ja heidän tappamisensa haitallisinta populaatiolle. Vanhat vaatimet johtavat laumoja ja heille on kertynyt peurapopulaatioiden perimätieto – kulttuuri ja tietämys metsäpeurojen elämästä Kainuussa.


Metsäpeura #89 keväällä 2022 (vasemmalla) ja keväällä 2023 (oikealla) Laahtasen jäällä Ristijärvellä. Vika-asennossa oleva oikea etujalka näkyy selvästi kuvissa.


Tappaminen on kuitenkin helppo ja usein käytetty väline ongelmanratkaisussa: ampuminen siivoaa ongelman pois tehtävälistalta.


Esimerkkejä ovat muun muassa seuraavat tapaukset.


Marraskuussa 2023 poliisin päätöksellä lopetettiin ”epätavallisen kesyn” ja ”mahdollisesti loukkaantuneen” suden Lahden seudulla.


Elokuussa 2022 poliisi antoi lopettamispäätöksen Enolla petorauta jalassa liikkuneesta karhusta, vaikka karhu oli todistetusti selvinnyt koko vuodenkierron elossa. Poliisi ei tuolloin katsonut tarpeelliseksi käyttää ulkomailta saatavaa tietotaitoa asian ei-tappavassa ratkaisemisessa.


Marraskuussa 2021 poliisin päätöksellä lopetettiin kolmijalkaisen suden Punkalaitumella, koska ”sen kulkeminen on hankalaa” ja ”susi on havaintojen perusteella kulkenut auratuilla teillä ja pihoilla, missä sen on helpompi kulkea”. Parillakymmenellä metsästäjällä meni kuitenkin useita päiviä saada susi mottiin ja tapettua. Kolmijalkaisella sudella oli kumppani, jonka kanssa hän kulki ja saalisti. Myöhemmin selvisi, että sutta oli ammuttu katkenneeseen jalkaan, vamma oli jo vanha ja susi oli elänyt edellisen talven yli 100 kilometrin päässä Kemiönsaarella, josta on samalta ajalta havaintoja etujalkaa linkuttavasta sudesta.



Metsäpeura #89 keväällä 2023. Jalkavamma ja vika-asento.


Syyskuussa 2019 poliisin päätöksellä lopetettiin 2 lampaita tappanutta sutta Kouvolassa, koska poliisi oli saanut kesän mittaan ilmoituksia ”etteivät ne pakene ihmistä”. Poliisi teki päätöksen ”perusteellisen tutkinnan ja riistanhoitoyhdistyksen kanssa käydyn keskustelun jälkeen”. Muutamaa päivää ennen susien lopettamista riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö uskoi, että ”kyseessä on kaksi koirasutta, koska ne tulevat niin lähelle asutusta”. Ruokavirasto totesi myöhemmin molemmat susiksi.


Huhtikuussa 2019 poliisin päätöksellä lopetettiin Ähtärin eläinpuistossa ”peuroja ja kauriita tappaneen” ilveksen, joka ”oli poliisin mukaan menettänyt luontaisen ihmisarkuutensa”. Kyllä: poliisin päätöksellä tapettiin villieläin, joka oli tullut tappamaan saalista eläintarhaan. Oletettavasti Ähtärin eläintarhassa olisi ollut myös laitteet ja osaaminen ilveksen pyydystämiseksi elävänä ja palauttamiseksi luontoon.


Poliisi tarvitsee paremmat valmiudet kohdata villieläimiä ja suorittaa eläintehtäviä. Näiden valmiuksien hallinta korostuu tulevaisuudessa, mikäli Suomi vakavasti tavoittelee luontokadon pysäyttämistä, sillä luontokadon pysäyttäminen ja kääntäminen tarkoittaa, että kanssaeläjiämme on tulevaisuudessa enemmän ja he tarvitsevat enemmän tilaa kuin nykyään. Kohtaamisia tapahtuu silloin useammin.


Luonnonvaraisten eläinten tappaminen on huonosti perusteltua, jos valmiudet kohdata nämä eläimet eivät ole riittävät ja tilannearvio tehdään puutteellisin tiedoin.


Poliisin täytyy saapua näihin kohtaamisiin paremmin valmistautuneena. Ei siksi, että poliisin tappamien eläinten määrä olisi poikkeuksellinen, vaan koska poliisi on esikuva.


Metsäpeura #89 keväällä 2023 kuvassa toinen vasemmalta alhaalla.


344 views
bottom of page