Suomen metsäpeurakannan hoitosuunnitelma valmistui lokakuun alussa. Suunnitelman tilasi maa- ja metsätalousministeriö ja sen valmisteli riistakeskus. Suunnitelmasta tuli sokea ihmiselle itselleen.
Ilmastonmuutos ja suunnitelman aikaikkuna
Hoitosuunnitelman suurin puute on se, että sen 64 sivuisessa mitassa ilmastonmuutosta ei huomioida käytännössä millään tavalla. Samaan aikaan ilmastonmuutos siirtää eläimiä ja heille sopivia elinympäristöjä pohjoiseen ja tiedetään, mitä suurempia ja pitkäikäisempiä maalla elävät eläimet ovat, sitä tärkeämpi sopeutumisstrategia on siirtyä ilmaston mukana pohjoisemmas ja korkeammalle erityisesti seuraamalla ilmastonmuutoksessa siirtyvän ilmastovyöhykkeen etureunaa, ei sen takareunaa. Tämä on erittäin tärkeä määrittelevä tekijä sille, kykeneekö laji sopeutumaan ilmastonmuutokseen. (Huom! Blogiteksti pohjautuu monessa kohdin kirjaan Tappajat. En viittaa erikseen lähteisiin tässä blokirjoituksessa. Tappajat lähdeluettelo täällä)
Riistahallinto vaikuttaa hoitosuunnitelman perusteella olevan hämmentynyt, sillä myöskään hoitosuunnitelman aikaikkunaa ei ole määritelty. Tällöin esimerkiksi hoitosuunnitelman päätavoitteita on vaikea määritellä selkeästi ja toteuttaa tehokkaasti, koska ei ole tietoa, millaisessa aikaikkunassa ne tulisi toteuttaa. Jotain voimme kuitenkin päätellä hoitosuunnitelmien päivitysvälistä. Edellinen valmistui vuonna 2007, joten nykyisen voi olettaa katsovan vuoteen 2040 saakka.
Nykyisin metsäpeuran elinympäristö pohjoisessa rajoittuu Pohjois-Kuhmoon Suomussalmen etelärajalla kulkevaan niin kutsuttuun metsäpeuran rotupuhtausaitaan, joka estää metsäpeuran siirtymisen pohjoiseen ja poronhoitoalueelle.
2040-luvulla Pohjois-Kuhmon ilmasto on siirtynyt ilmastonmuutoksen vuoksi Pudasjärvelle Iso-Syötteen kansallispuiston ja Kuusamon Rukan korkeudelle. Samalla metsäpeuran eteläinen levinneisyysalue muuttuu metsäpeuralle epäedulliseksi.
Hoitosuunnitelman suurin puute on, että ilmastonmuutosta ei huomioida millään tavalla.
Mutta metsäpeuralla ei ole Suomessa mahdollisuutta sopeutua ilmastonmuutokseen, koska metsäpeuran ei anneta siirtyä elinympäristönsä mukana. Päinvastoin Suomi suunnittelee rotupuhtausaidan jatkamista koko Suomen poikki rakentamalla nykyiselle aidalle jatkon Hyrynsalmelta Ouluun. Näin metsäpeuralle muodostuisi ehdoton este ilmastonmuutokseen sopeutumiselle Suomessa.
Metsäpeuran rotupuhtausaita Kuhmon ja Suomussalmen rajalla.
Ilmastonmuutoksen sivuuttaminen on perusteellinen virhe mutta looginen suomalainen tarina: metsäpeurakannan hoitosuunnitelman laati maa- ja metsätalousministeriön toimiala, jossa poronhoito ja poronhoitoalue ovat koskemattomia myös sen kustannuksella, että Suomen erityinen vastuulaji ja maailman suurin metsäpeurapopulaatio voidaan asettaa sukupuuttoriskiin tosiasialliset vallitsevat olosuhteet sivuuttamalla.
Tappaminen
Suomen metsäpeurapopulaatio pyrkii kohti pohjoista erityisesti Utajärvellä, missä Suomenselän metsäpeurapopulaation peurat etsivät uusia elinympäristöjä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan alueella elää pääasiassa kesäisin 100–200 metsäpeuraa. Peurat vaeltavat sinne keväisin Suomenselän populaatiosta ja talveksi peurat matkaavat takaisin etelään Oulujärven länsipuolta.
Ahma tappoi metsäpeuran Ristijärvelle huhtikuussa 2023.
Metsäpeurakannan hoitosuunnitelmassa kannustetaan susien, karhujen ja ilvesten tappamiseen metsäpeurojen suojelemiseksi. Hoitosuunnitelma lisäksi kehottaa ahman osuutta tutkittavan. Muiden lajien tappamiselle yhden lajin suojelemista riistahallinto kutsuu nimellä ”monilajinen kannanhoito” ja metsäpeurasuojelun toimenpiteeksi hoitosuunnitelma esittää:
”Suurpetojen, eritoten karhun ja ilveksen, poikkeuslupien kohdentamisessa otetaan huomioon Suomen metsäpeurakannan tila erityisesti metsäpeuran esiintymisalueilla, joissa on asuttu susireviiri”
ja
”Tutkitaan suurpetojen vaikutusta metsäpeurakantaan.”
Tartutaan hoitosuunnitelman ehdotukseen ja tutkitaan suurpetojen vaikutusta metsäpeurakantaan asutulla susireviirillä.
Kemilän susireviiri Utajärvellä. Lähde: Luonnonvarakeskus.
Valitaan tuoksi reviiriksi niin kutsuttu Kemilän susireviiri Utajärven, Vaalan, Oulun ja Puolangan alueelle, eli juuri siellä, missä 100–200 Suomenselän metsäpeuraa viettää aikaansa vuosittain touko–lokakuussa.
Kainuussa ja Suomenselällä tehdyssä tutkimuksessa saatiin metsäpeuravaadinten kuukausittaiseksi kuolleisuudeksi suurpetojen tappamina 0,6–1% Kainuussa ja 0,4–0,4% Suomenselällä (ensimmäinen luku toukokuu–elokuu ja jälkimmäinen syyskuu–lokakuu). Lavennetaan tämä luku koko metsäpeurapopulaatioon. Laskennallisesti kaikki Kemilän susireviirin alueella elävät suurpedot tappaisivat touko–marraskuussa reviirillään:
Kainuun luvuilla: 4,4 – 8,8 metsäpeuraa
Suomenselän luvuilla: 2,4–4,8 metsäpeuraa.
Saman tutkimuksen mukaan susien osuus suurpetojen tappamista metsäpeuroista on 58%.
Näin ollen Kemilän susireviivin sudet tappaisivat touko–marraskuussa: alimmillaan 1,4 ja enintään 5,1 metsäpeuraa (minimi: Suomenselän luvut ja 100 metsäpeuraa; maksimi: Kainuun luvut ja 200 metsäpeuraa).
Verrataan lukuja ihmisen tappamiin metsäpeuroihin samalla alueella.
Ihmisen tappamat metsäpeurat poronhoitoalueella 2020–2023. Lähde: Riistakeskus.
Tästä Utajärvellä elävästä metsäpeurapopulaatiosta tapetaan poronhoitoalueella joka vuosi metsäpeuroja, koska he haittaavat poronhoitoa ja toisaalta poro uhkaa peurojen geenejä. Esimerkiksi kuluvan vuoden luvuilla ihminen oli 3–11 kertaa suurempi aikuisten metsäpeurojen tappaja Suomenselän peurapopulaation pohjoisimmallla alueella kuin esimerkiksi susi tai vähintään kaksi kertaa suurempi metsäpeurojen tappaja kuin kaikki alueen suurpedot yhteensä.
ihminen oli laskennallisesti 3–11 kertaa suurempi aikuisten metsäpeurojen tappaja Suomenselän peurapopulaation pohjoisimmalla alueella kuin esimerkiksi susi
Näiden seikkailevien peurojen tappaminen on kaikkein haitallisinta metsäpeurapopulaatiolle. Erityisesti peurapopulaation kulttuuripääoman näkökulmasta uusia elinalueita etsiviä ja kollektiivista kulttuuripääomaa rikastuttavia metsäpeuroja tapetaan. Näiden seikkailevien ja uteliaiden peurojen tappaminen poistaa peurapopulaation geenipoolista positiivista opportunismia, joka on matemaattisen mallinnuksen mukaan keskeinen tekijä selviytymiselle harvinaistuvien resurssien vallitessa – siis luontokadossa. Metsäpeuravaatimet ovat metsäpeurojen johtajia ja tutkimusten mukaan vanhat naaraat ovat monille lajeille tärkeimpiä yksilöitä lajin menestyksen kannalta. Vuonna 2023 ihminen on jo tähän mennessä tappanut 12 metsäpeuravaadinta poronhoidon vuoksi.
Metsäpeura ei ole lajina erityisen sopeutuva muutokseen esim. hirveen verrattuna, joten näiden erityisten, seikkailevien ja uteliaiden vaadinten tappaminen uhkaa metsäpeuran kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen ja maankäyttöpaineeseen tapettujen peurojen määrää suuremmalla painoarvolla. Ihmisen suora vaikutus metsäpeurojen tappajana on tästä syystä suurella todennäköisyydellä vielä edellä esitettyä suurempi suhteessa suurpetoihin.
Tästä huolimatta ihmisen aiheuttama suora metsäpeurojen tappaminen on hoitosuunnitelmassa suojelutyökalu ja suurpedot koko hoitosuunnitelmassa tuuliteollisuusrakentamisen jälkeen kirjattu toiseksi suurimmaksi uhkaksi.
Tämä on vain yksi riistakeskuksen laatiman metsäpeuran kannanhoitosuunnitelman sokea piste ihmisen omalle toiminnalle. Toki looginen sellainen, sillä riistahallinnon osaaminen rajoittuu lähinnä asioiden ratkaisemiseen ampumalla.
Esimerkiksi metsäpeurakannan hoitosuunnitelman lausunnolla olleessa luonnoksessa ehdotettiin vielä keväällä 2023 metsäpeurakannan geenipuhtauden suojelua tappamalla Utajärvelle liikkuvat metsäpeurat myös poronhoitoalueen eteläpuolella: "Metsäpeurojen ja porojen risteytymisriskiä voitaisiin aidan lisäksi vähentää Pohjois-Pohjanmaalla poronhoitoalueen tuntumassa pitämällä metsäpeuratiheyttä alhaisella tasolla metsästyksen keinoin."
Tässä yhteydessä on hyvä mainita sekin, että poronhoitajat tappoivat myös kolme Kemilän susireviirillä elävistä tai sieltä dispersoineista (eli vaeltamaan lähteneistä) susista talvella 2022–2023: 17.12.2022, 4.2.2023 ja 9.2.2023.
Sokeus maankäytölle
Riistakeskus toteaa hoitosuunnitelmassa, että ihmisen maankäyttö on realisoitunut Kainuun metsäpeurojen kohdalla vasta suurpetojen aiheuttamana metsäpeurojen kuolleisuutena:
”[Kainuun osakannan] kehitystä ja kasvua ovat hidastaneet ainakin suurpetojen aiheuttama saalistuspaine ja elinympäristökysymykset, jotka toistaiseksi ovat konkretisoituneet petovaikutuksena.”
Vasta-argumenttien esittely tässä olisi lähinnä ajanhukkaa, sillä väite on absurdi. Kaksi lyhyttä huomiota.
1) Kainuun metsäpeurapopulaation pieneminen ja suurpetojen paluu ajoittuvat Kainuussa samaan aikaikkunaan. Korrelaatio ei kuitenkaan tarkoita kausaliteettia, eikä yhteyttä ole voitu tutkimuksella todentaa. Edellä esitettyä Utajärven metsäpeurojen tappamista vastaava sokea piste oli myös metsäpeurojen laajamittainen tappaminen 2000-luvun alussa Kainuussa, mitä ei ole huomioitu Suomessa. (Kiinnostuneet voivat lukea kirjasta Tappajat lisää).
2 ) Metsäpeura on vanhojen, yhtenäisten ja pirstomattomien metsien laji.
Kun yhdistetään Kainuun pilalle ojitettu suoluonto, hakatut metsät, tuhannet kilometrit metsäautoteitä ja se, että metsäpeura ei voi siirtyä pohjoiseen ilmastonmuutoksen mukana, luodaan ongelma, jota edes riistahallinto ei voi ratkaista kiväärillä. Esimerkiksi hakkuille riistakeskus lähinnä levittelee käsiään:
”Kainuun alueesta suurin osa on talousmetsiä ja maanomistajilla on taloudellisia intressejä lisääntyvälle maankäytön muutokselle.”
Maankäytön osalta hoitosuunnitelma epäonnistuu, sillä riistakeskus on nostanut faktoiksi omia olettamiaan ja toisaalta sivuuttanut ylitsevuotavan tutkimusaineiston luontokadon taustalla.
Metsäpeurakannan hoitosuunnitelmaan kirjattuun päämäärään rakentaa metsäpeura-aita Pohjois-Pohjanmaalle tiivistyy suunnitelman epäonnistuminen. Hoitosuunnitelma pyrkii saavuttamaan tärkeimmän kirjatun tavoitteensa – "Suomen metsäpeurakanta säilyy suotuisalla suojelutasolla" – voimakkaasti muuttuvassa maailmassa pitämällä kiinni status quosta.
Metsäpeuraa suojellaan rajoittamalla metsäpeuran elinympäristöä ja pyrkimällä tappamaan suurpetoja. Vaikuttamalla siis muihin paitsi ihmiseen itseensä.